Tämän päivän demotunneilla saimme aikaan vaikka mitä! Ensinnäkin nyt meillä on valittuna näytelmä, jonka esitämme Asemantien päiväkodin lapsille. Toiseksi saimme päätettyä yhdessä esittämistavan. Olimme jo aikaisemmin puhuneet musikaali-tyyppisestä näytelmästä, mutta jahkailimme päätöksen teossa. Tänään saimme kehitettyä esitystä siten, että valikoimme siihen sekä lauluosuuksia että puheenvuoroja. Valitsimme myös näytelmään mukaan tulevat laulut ja muokkasimme laulujen sanoja esitykseen sopivaksi. Meillä on ryhmässä taitava Maisa, joka osaa soittaa meille hienot säestykset lauluihin, jippii! Nukettajien roolijaonkin saimme tehtyä ja olen sitä mieltä, että joka kerta se on samanlaista sumplimista. Kuitenkin loppujen lopuksi jokainen sai haluamansa roolin tai ainakin tyytyi siihen. Toivottavasti näin kävi myös ohjaajan kohdalla. Meidän esiintymishaluisessa ryhmässä ohjaajahalukkaat olivat vähissä, mutta onneksi Emilia tarjoutui siihen työhön. Ainakin hänen ehdotuksistaan voisi päätellä, että ohjaajan homma on hallussa! Päätimme käyttää esityksessä keppinukkeja, sillä ajattelimme niiden toimivan siinä tehtävässä parhaiten.Tämän päivän demotuntien aikana meidän tuli myös valmistaa näytelmämme synopsis eli kohtausluettelo eikä sen tekeminen ollut niin vaikeaa kuin miltä synopsis kuulostaa. Kohtaukset tuli vain nimetä ytimekkäästi ja kuvaavasti, kertoa kohtauksen sisältö ja siihen liittyvät seikat sekä ketä kohtauksessa esiintyy. Sitä mukaa kun saimme kohtauksia valmiiksi niin itse näytelmäkin alkoi konkretisoituia ideoinnin tasolta paperille, jonka lähetin myöhemmin opettajalle. Ensi kerralla pääsemmekin suunnittelemaan esitystä ja sen järjestelyjä sekä harjoittelemaan! Ennen harjoittelua meillä on edessä hahmojen ja lavasteiden askarteluhetki!
Muutenkin saimme aika hyvin kehiteltyä esitystä vastaamaan kohderyhmää, joka meidän ryhmämme kohdalla on 0-3 -vuotiaat lapset. Saimme opettajalta luettavaksi lehtijutun, joka kertoi vauva- ja taaperoteatteri AEIOU:n ”Pää alas – jalat ylös”- esityksestä. Jutussa kerrottiin hieman vauva- ja taaperoteatterista. Siinä muun muassa kerrottiin lasten osallistamisen olevan tärkeää, sillä pitkä paikallaan olo voi turhauttaa lasta ja saada hänet levottomaksi. Kokonaisuudessaan vauvateatterissa onkin tärkeää esiintyjien ja yleisön välinen vuorovaikutus, joka voi ilmetä juuri osallistavana toimintana. Esimerkiksi lapsille ja yleisölle osoitetut kysymykset ja tehtävät voisivat olla tällaista osallistavaa toimintaa. Aivan pienimpien vauvojen kohdalla kyselyn tilalla voisi olla jotain muuta toimintaa, jolla vuorovaikutusta pidetään yllä. Muita lehtijutussa mainittuja seikkoja olivat myös näytelmässä esiintyvä toistuvuus, etenemisen tarpeeksi hidas tempo sekä rauhallisuus. Jyväskyläläisen Pikkirii-teatteriryhmä pikkirii.net- sivustolta löytyi tietoa myös vauvateatterista (http://pikkirii.net/vauvateatteri/ ). Kyseisillä sivuilla korostettiin vauvateatterin luonnollisuuden ja rauhallisuuden merkitystä, jolla luultavasti haetaan pienen lapsen keskittymiselle ihanteellista ympäristöä sekä karsitaan ärsykkeitä, jotka voisivat haitata yleisön ja esiintyjien välistä vuorovaikutusta. Olisi kivaa päästä tutustumaan tarkemmin vauvateatteriin ja saada kokonaisuusesta selkeä kuva.
-Venla
Viime hetket lähestyvät ja ylihuomenna on jo esitys lapsille! Jännittää! Olemme saaneet hiottua esitystämme ja keksineet siihen muutamia kivoja lisäyksiä, jotka sitovat esitystä entistä enemmän yhteen ja liittävät tutkivaa otetta tiukemmin omaan esitykseemme. Esimerkiksi pukkien kävellessä niiden askeleet soitetaan pianolla, joka on mielestäni aivan mahtava lisä ja piano sopii tehtävään paremmin kuin ensimmäiseksi ajateltu kehärumpu! Jotenkin piano toimii punaisena lankana esityksessä ja Maisa on aivan huippu musiikkivastaava, kiitos Maisa! Myös meidän ohjaaja-Emppu on saanut esityksessä lisää roolia, sillä hän juttelee ja kuulostelee lasten ajatuksia kohtausten välissä. Tämä idea tukee hyvin osallistavaa draamaa, jota me käytämme omassa tulevassa työssämme eniten.
VastaaPoistaLaitoin muutama viikko sitten viestiä eräälle pienten lasten draamakasvatuksen- asiantuntijalle, jolta kyselin tietoa ajatellen eilistä draamaseminaaria. Harmikseni hän laittoi minulle viestiä, että on kovin kiireinen ja ennättää vastata ensi viikkoon mennessä. En millään raaskinut sanoa hänelle esityksen menneen jo, joten tässä odottelen häneltä vastausta ja ainahan siitä saa itselleen vinkkejä ja tietoa!
-Venla
Jännitys tosiaan lähestyy, koska huomenna on varsinainen esitys. Alku Synopsis ei ole hirveästi muuttunut, ainoastaan Empun roolia on lisätty huomattavasti. Tämä onkin hyvä, jotta saadaan aikaan keskustelua. Ja vaikka keskustelua ei syntyisi, saa lapset pienen hetken aikaa miettiä, mitä juuri äsken tapahtui. Jännittävältä tuntuva peikko, ei välttämättä tunnu niin jännittävältä kun siitä keskustellaan.
VastaaPoista-Jenny