maanantai 9. joulukuuta 2013

Harjoittelua ja toinen "ensi-ilta"

Harjoitukset
Maanantaina harjoittelimme "Kolme Pukkia" -esitytyksemme laulu osioita. Laulut rupeavat sujumaan jo luontevammin ja paremmin, harjoittelu tuottaa selvästi tulosta! Itselleni Pikku Pukin laulu osio tuottaa haastetta, koska en pysty useita kertoja harjoituksissa laulamaan sitä putkeen tai ääni pettää. Kimeänä puhuminen ei ole mun juttu. Harjoituksissa meillä on aina hauskaa ja nauruilta ei vältytä. Milloin kukakin sanoo tai tekee jotain hassua, mikä keventää huomattavasti tunnelmaa. Pientä jännitystä huomasi olevan ilmassa. Meillä oli kuitenkin luvassa illalla esitys kaikille kakkosvuosikurssin lastentarhanopettaja -opiskelijoille.


Toinen ensi-ilta
Kertojan osuus puuttui illan esityksestä, koska Emppu ei päässyt paikalle. Välisoittojakaan emme olleet tajunneet ottaa mukaan, kun kukaan ei tainnut oikein tietää mihin väliin ne tulisi.. Kuitenkin tiistain harjoituksissa otamme välisoitot mukaan harjoitteluun, jolla saamme esitykseen sekä pituutta että myös mielestäni hengändys taukoja, sekä lapsille että meille.
Itse esitys ei mielestäni sujunut niin hyvin, kuin viime viikolla esitys vain omalle luokalle. Taisi olla jännitystä ilmassa? Oma ääneni ei meinannut  millään kestää omaa laulu osuuttani, mutta onneksi se ei ollut pitkä. Yleisöltä saamamme palautteen mukaan, olemme hyvässä vaiheessa. Esitys tarkoitettu 0-3-vuotiaille, joka loi omanlaisensa haasteen sekä toteutukseen, että suunnitteluun. Tästä on hyvä jatkaa huomisiin harjoituksiin!

Muiden esityksistä, joita maanantaina oli
"Vuorten taakse kauas pois" -esitys toteutettiin varjoteatterina. Olin hyvin hämmästynyt nähdessäni varjoteatteri esityksen! Äänellä ja valoilla saatiin jännittävä tunnelma esitykseen, ja kerronta oli luontevaa. Kuinka hyvin varjoteatteri henkilöt eläytyivätkään rooleihinsa! Tästä sai hyviä vinkkejä tulevaisuuteen. Haluan nostaa hattua, kuinka suuren työn varjoteatteri esityksen suunnittelijat ja toteuttajat ovat tehneet. Tuollaista esitystä ei parissa tunnissa synnytetä, vaan se vaatii aikaa ja kiinnostusta tehtävää asiaa kohtaan. Hienoa!
(http://valopaaryhma.blogspot.fi/)

Toinen esitys oli "Joulukirjeen arvoitus". Etitys toteutettiin käsinukketeatterina ja nukettajat eläytyivät rooleihinsa todella hyvin. Tuntui, että jokaiselle oli löytynyt oma hahmo, joka pystyttiin elävöittämään todella taidokkaasti. Esirippu tuntui hyvältä idealta, mutta ei joka kohtauksessa välttämättömältä. Lopussa huomasimme, että ihminen oli ollut piilossa "lumen alla" ja tämä toi omanlaisensa huumorin mukaan tarinaan. Hyvä tytöt! (http://punainenesirippu.omablogi.fi/)

-Jenny

3 kommenttia:

  1. Kaikki harjoittelu kerrat olivat tosiaan tarpeen ja huomasin, että ne toivat varmuutta meihin kaikkiin esityksessämme. Laulaminen harjoituksissa jännitti ja minulla oli aluksi hankalaa laulaa keski-pukin oma osuus, sillä muilla pukeilla ääni muuttui kokonaan ja minun ääneni pysyi aika samanlaisena läpi laulun. Huomasin itsessäni, että sen takia minun oli hieman vaikea samaistua rooliin. Kuitenkin pääsin ongelmastani yli, sillä muut ryhmässä sanoivat keski-pukin äänen olevan juuri hyvä sellaisenaan(: Harjoituksista vielä sen verran, että onneksi niitä oli niin monta ja saimme vielä seminaarissa esittää oman esityksemme. Se toi varmuutta ja lievitti jännitystä. Ja kaikissa harjoituksissa meillä oli kyllä hauskaa, vaikka muuten olisi päätä kiristänyt koulun suhteen! Ja meillä kaikki sujui hyvin ja ryhmähenki oli mielestäni tosi hyvä! Saatiin hieno esitys kasaan!(=

    Toisten esityksistä sen verran, että oli todella hienoa pääsä katsomaan niitä! Oman luokkamme esitykset olivat hyviä ja katsoin jo ensimmäisellä kerralla "pikku-pupun joulutoive" -esitystä haltioituneena. Siinä pikku-pupun nukettaja oli todella hyvä ja esitys vei jotenkin mukanaan. Se oli todella hyvä. Samoin kun jennyn mainitsema "Vuorten taakse kauas pois" -esitys, joka oli samalla todella jännä ja hauska! Nukettajat eläytyivät mielettömän hyvin ja ihailin esityksessä olevia yksityiskohtia kuten toiselle seinällä muodostettuja varjoja. Esitystä oli kiva katsoa, sillä nukettajat, jotka nukettivat siis varjonukkeja, elävöittivät hahmonsa todella hyvin! Mietin esitystä katsoessani, että olisikohan minusta ollut samaan. Tytöiltä homma hoitui hienosti(:

    -Venla

    VastaaPoista
  2. Harjoitukset olivat aina mukavia, mutta omalla tavallaan haastavia. Naisten kanssa on silloin tällöin haastavaa työskennellä, koska välillä on vaikeuksia pysyä aiheessa. Sorrun tähän usein itsekin ja tartun turhanpäiväisiin asioihin.

    Oman roolin hakeminenkin oli yllättävän haastavaa. Millaisen äänen luon peikolle, laulanko muiden mukana muissa kohtauksissa ja laulaako peikko oman soolonsa? Huonon lauluääneni asiosta päätin puhua kaikki peikon vuorosanat. Sain peikolle myös luotua jonkinlaisen äänen, mutta äänen pitäminen aina samanlaisena oli vaikeaa.

    Toisten esityksistä
    Kolme pientä ankkaa -esitys oli todella hyvä! Esitykseen oltiin luotu mahtava juoni jo ennestään tutun laulun pohjalta. Esityksessä oltiin käytetty paljon mielikuvitusta, ja hauskaa oli se kun esittäjät olivat luoneet hahmoille omat ja vahvat äänet. Hyvää oli myös se, kun välillä esitys tapahtui seinälle heijastamalla, eikä aika käyny pitkäveteiseksi. Välillä juoni oli kuitenkin melko pelottava.

    Joulukirjeen arvoitus -esityksessä oli myös hyvä juoni ja lapset oppivat siitä varmasti paljon. Esityksessä jotkut katsojat saattoivat arvatakkin, kenelle kirje oltiin tarkoitettu. Lopussa esitys alkoi tuntua pitkäveteiseltä.

    - Jenni

    VastaaPoista
  3. How to win real money playing the top slot machines | drmcd
    Best Online Slots Casinos 제주 출장안마 with 아산 출장안마 the Best Jackpot Slots Online Slots · 대구광역 출장안마 The Best Live Dealer Slots · Video Poker · The Best Sports Betting · 거제 출장안마 Slots 동두천 출장안마

    VastaaPoista